maanantai 23. huhtikuuta 2012

Horomonityydyttymättömyyttä

Tunnin yöunien jälkeen ei kauheasti bailata. Ei mennä edes katsomaan Kulman poikia uudestaan, vaikka mieli tekisi. En haluaisi nukahtaa silloin, kun Jussi Vatasta näytetään alasti. Se olisi pyhäinhäväistys.

Uutishuone & vahvistuneita unelmia. Vielä se päivä koittaa. Eilen olin ylpeä itsestäni, neljä tuntia kemiaa. Tänään no jaah, luin mitä pystyin. Mutta ainakin yritin ihan oikeasti. Eli olen ylpeä.

And thanks to p(i)anoman, tänään on myös kuumottanut melkoisesti. Sen jälkeen oli mukava käydä terveydenhoitajalla ja puhua mitä sattuu. Sekä huomata, että jääkaapin ylähyllyllä on jäätyneitä banaaneja. Siis jäätyneitä, ei paleltuneita. Mutta työntyminenhän lämmittää, niinhän se meni...? Täytynee kokeilla. Cockeilla.


             


Jos pitäisi valita 1 kappale jota kuuntelisi koko loppuelämänsä ajan, niin mä valitsisin sellaisen, jossa on vähän kaikkea jokaiseen tunnetilaan. Ja tämä, tämä biisi olisi melkoisen potentiaalinen siihen tarkoitukseen. Soittaisi repeatilla aina sitä kohtaa, mikä fiilikseen sopii parhaiten.

Aika fiksua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti